Ekspressionismi
- ekspressionisteja yhdisti humaanisuuden aate sekä taiteilijan sisäisen, subjektiivisen ja emotiaanilisen näkemyksen ilmaiseminen (lainaus: Aikajana)

Edward Munch, The Scream, 1893

- Fauvismi / dekoratiivinen ekspressionismi
   - rinnakkainen suuntaus saksalaisen ekspressionismin kanssa
   - Ranskassa
   - henkilökuvia, asetelmia, maisemia

Henri Matisse, Open window, Collioure, 1905
Maisema maalattuna räikein, puhtain värein

Maurice de Vlaminck, Restaurant de la Machine à Bougival, 1905, öljyväri
Maisema kirkkain värein koristeellisella ääriviivalla, värit eivät soinnu toisiinsa 

Die Brücke (The Bridge), 1905-1913
- ryhmä saksalaisia ekspressionisteja
- useimmat maalareita
- ei tyyli, vaan silta parempaa tulevaisuutta kohti
- työskentelivät ja elivät yhteisönä (keskiajan kiltoja jäljitellen)

Max Pechstein, Tanz, 1909, öljyvärit
Puolialastomia naisia tanssimassa (kabareemainen), voimakas ilmaisu, spontaani sivellintekniikka

Hermann Max Pechstein, Liegender akt, Nidden, 1911
Alaston nainen luonnossa, voimakkaat värit
Der Blaue Reiter

Paul Klee, Rising Sun, 1919
Ryhmän taide kehittyi abstraktiin suuntaan.

Katedraali - tuomiokirkko, hiippakunnan pääkirkko tai rakennustaiteellisesti merkittävä/arvokas tuomiokirkko

Turun tuomiokirkko - 1827 Carl Ludvig Engel suunnitteli tuomiokirkon uusgoottisen korjaustyön
Suippokaaria, ruusuikkunoita, Jumalaa tavoitelevat holvit, korkea torni
Ulkoisesti ei kauheasti uusgotiikan piirteitä (ei koristeluja).


Turun tuomiokirkko

Lähde

Lähde

Lähde

Ruumiin (selkärangan) muodostama huomaamaton s-kaari.

- gotiikasta tyylisuunta 1100-luvun alkupuolella Rankassa (Île-de-Francen alueella)
- alunperin italialaisten 1400-luvun taideteoreetikkojen käyttämä halveksima nimitys barbaaristen goottien jälkeläisten arkkitehtuurille
- yhteiseurooppalainen kulttuurimuoto (yhdisti Eurooppalaisen kulttuurin levitessään Ranskan ulkopuolelle)
- gotiikasta apu kirkkojen seinien kantavuusongelmaan: suippokaarinen ruodeholvi ja ulkopuolinen tukirakennelma, jonka avulla seinien ikkunapinta-alaa kasvatettiin -> valon arkkitehtuuri
Luonteenomaisia elementtejä: ~ ruodeholvi, suippokaari, irralliset tukipilarit, tukikaaret, kuorikäytävä, kappelikehä, kolmiportaalinen länsifasadi
- kokonaisuus käännettiin horisontaalisesta elementeistä vertikaaliseen
- runsasta koristelua
- kehitti runsaita luonnonaiheisiin ja demoniaiheisiin pakanallisuuteen perustuvia koristemuotoja, esim. Notre Damen gargoilit (vedensyöksijöitä)
- tavallisin kirkkojen rakentamismalli oli kolmilaivainen, klerestoriokerroksella varustettu pitkäkirkko (basilika)
- "poikkileikatut" tornit, fiaalit (goottilaisen arkkitehtyyrin koriste-elementti, neli- tai kahdeksansärmäinen pikkutorni) -> korosti ylöspäin, kohta taivasta suuntautunutta luonnetta
- tyypillisin piirre ikkunat (koristeltiin värikkäillä lasimosaiikeilla) -> kirkkoon heijastuma valo Jumalan vaikutus maailmassa, valo Jumalan ilmentymä
- arkkitehtuuri tarjosi hyvät mahdollisuudet kuvanveistolle
- kapiteeli hävisi itsenäisenä elementtinä -> pylväät suurina kimppuina -> ornamentteja (kasvinvarsia ja palmuja)
- fasadeissa veistoksellisuutta
- keskityttiin portaaleihin, katto- ja kantavissa rakenteissa ornamentaalista ja figuratiivista kuvanveistoa
- alttareilla ja retaabeleissa puusta, kivestä ja jalokivista tehtyjä veistoksia -> rakenne ja sijoittelu maalauksellista

Varhaisgotiikka, 1150-1220
~ Notre Damen katedraali
Täysgotiikka/sydängotiikka, 1220-1290
~ Reimsin Notre Dame
Myöhäisgotiikka, 1290-> 1500-luvun alku (Italiassa 1500-luvulla jo renessanssia)
~ Rouenin Saint-Maclou


Notre Dame, Pariisi

Valo on Jumalan ilmestymä

Ruusuikkuna

Kuka katsoo ja ketä?
Mitä kuvassa tapahtuu?

Kuvassaolijat katsovat maalattavia, jotka heijastuvat kuvan keskipaikkeilla olevasta peilistä.